Öljystä jalostetut polttoaineet ovat vielä nykyään yleisin käytössä oleva energiavaihtoehto kuljetusalalle. 2020-luvulla akkuteknologian kehittyessä sähköautojen käyttö tulee voimakkaasti lisääntymään myös raskaiden ajoneuvojen osalta, mutta vielä toistaiseksi polttomoottori pysyy yleisimpänä voiman lähteenä - etenkin keskiraskaassa ja raskaassa tavarankuljetuksessa.
Tavaraliikenteen kokonaiskustannuksista polttoainekustannusten osuus vaihtelee ajoneuvotyypistä sekä kuljetusten suoritteista riippuen 10-40 %:n välillä. Polttoaineen hintamuutokset saattavat olla nopeita ja siksi kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannukset saattavat muuttua yllättäen kesken sopimuskauden. Kuljetusliikeen vaikutusmahdollisuudet hintaan ovat lähes olemattomat, sillä jakeluyhtiöt siirtävät muutokset hintoihin enintään muutaman päivän viiveellä.
Raakaöljyn hintaan vaikuttaa ennen kaikkea öljyn kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Kysyntään vaikuttavat mm. talouskasvu ja siihen liittyvät ennusteet, vuodenaikojen vaihtelu ja säätila. Tarjontaan vaikuttaa mm. käytössä oleva tuotanto-, jalostus- ja kuljetuskapasiteetti. Niihin puolestaan heijastuvat esim. maailmanpoliittisen tilanteen muutokset ja mahdolliset luonnonmullistukset tai muut ongelmat tuotantomaissa. Pitkällä aikavälillä on merkitystä sillä, millaisia investointeja öljyteollisuuteen on tehty ja tehdään. Öljymarkkinoilla seurataan tiivisti varastotilanteen kehittymistä, koska varastojen taso kuvaa kysynnän ja tarjonnan välistä tilannetta.
Edellä esitetystä syystä sekä kuljetusyrittäjien toimintaedellytysten turvaamiseksi että asiakkaiden palvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi käytetään polttoainelisää. Yhteisesti sovittu menettely varmistaa, että kiinteään sopimushintaan perustuvat kuljetukset kattavat kuljetusyrityksistä riippumattomat, yllättävätkin kustannusten nousut, joiden vaikutus voi parissa kuukaudessa olla suurempi kuin yrityksen käyttökate.
Normaali käytäntö on, että polttoainelisä otetaan käyttöön sopimusta solmittaessa. Kun se koskee vain uutta laskutusta, niin silloin kannattaa valita lyhyt tarkasteluväli. Näin se toimii tasapuolisemmin ja ehtii vaikuttaa (molempiin suuntiin) myös sesonkiluonteisissa kuljetuksissa.
Tilastokeskus julkaisee kuukausittain polttoaineiden keskihinnan verkkosivuillaan. Keskihintojen seurantaa on toteutettu jo yli 10 vuotta ja sen tarkoituksena on kuvata tapahtunutta muutosta - seuranta ei kuvaa yksittäisen aseman tai alueen absoluuttista hintaa. Tähän vertailutietoon perustuva seuranta ei siis suoraan ota kantaa yksittäisen kuljetusliikkeen varsinaiseen ostohintaan, vaan osoittaa nimenomaan hinnan muutosta ja on siten käyttökelpoinen kenen tahansa käyttöön.
Eri ajoneuvotyypeillä on luonnollisesti erilaiset polttoaineen kulutukset. Nykyaikaisella pakettiautolla voidaan maantieajossa kevyellä kuormalla päästä polttoaineen kulutuksessa parhaimmillaan lähes henkilöautojen tasolle. Raskailla ajoneuvoilla - jopa 100 tonnin kokonaispainolla ajettaessa - polttoaineen osuus on sen sijaan merkittävästi suurempi. Polttoaineen kulutukseen vaikuttavat auton koosta riippumatta myös pysähdysten määrä, ajo-olosuhteet (metsätiet, ruuhkaiset kaupunkikeskukset, mäkinen maasto jne.), kuljettajan ajotapa, ajoneuvon korirakenteen virtaviivaisuus sekä monia muita pienempiä tekijöitä.
Jotta tätä kustannusmuuttujaa voidaan yleensäkään arvioida, Tilastokeskus julkaisee myös tilastoa kuorma-autoliikenteen kustannusindeksistä, joka mittaa ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannustekijöiden hintamuutoksia. Indeksi kuvaa pakettiautojen, kuorma-autojen ja perävaunuyhdistelmien keskimääräistä kustannuskehitystä.
Tämän kustannusindeksin avulla voidaan määritellä kullekin käytössä olevalle kolmelle ajoneuvoluokalle polttoainekustannusten osuus niiden kokonaiskustannuksista.
Esimerkin alussa kaudella 2020-11 kulutettaessa polttoainetta 1 litran kuljetuksen kokonaishinta alussa on ollut 124 c + 755,43 c eli polttoainekustannus alussa + muut kustannukset.
Jos alussa polttoainelisäprosentit ovat nollilla, muut kustannukset saadaan suhteesta:
| Polttoaineen hinta alussa / kokonaiskustannus = polttoaineen osuus alussa | |
| polttoaineen hinta alussa = polttoaineen osuus alussa * kokonaiskustannus | |
| kokonaiskustannus = polttoaineen hinta alussa / polttoaineen osuus alussa | |
| Sijoittamalla edellinen kaavaan | |
| muut kustannukset = kokonaiskustannus - polttoaineen hinta alussa | |
| muut kustannukset = polttoaineen hinta alussa / polttoaineen osuus alussa - polttoaineen hinta alussa | |
| muut kustannukset = (1/ polttoaineen osuus alussa - 1) * polttoaineen hinta alussa | |
Polttoainelisällä tarkoitetaan polttoaineen hinnanmuutoksen aiheuttaman lisäosuuden suhdetta alkuperäiseen hintaan eli lukua, jolla alkuperäinen hinta pitäisi kertoa, jotta saadaan hinnanmuutoksen aiheuttaman lisäosan hinta.
Esimerkissä polttoaineen osuus kokonaiskustannuksista alussa on 14,1%.
| Polttoaineen osuus kokonaiskustannuksista alussa: | 14,1 % | |
| Kustannukset 1 l:n kulutuksessa | Kausi a | Kausi b |
| lisäosuuden hinta (c/l): | 0 | 43 |
| Polttoainekustannus alussa (c/l): | 124 | 124 |
| Muut kustannukset (c/litran ajo): | 755,43 | 755,43 |
| Polttoaineen hinta kaudella (c/l): | 124 | 167 |
| Lisähinnan osuus alkuperäisestä hinnasta eli polttoainelisäprosentti: | 0 | 4,89 % |
Polttoainelisä prosenteissa on laskettu kaavalla:
Polttoainelisän osuus = lisäosuuden hinta / kuljetuksen hinta alussa
Kaaviossa siis sinisen osan suhde alkuperäiseen kokonaishintaan (harmaa + ruskea) kuvaa polttoainelisän osuutta.
| Kaava kokonaisuudessaan kehittyy vielä näin, kun siihen sijoitetaan kuljetuksen alkuhinnan kaava ja edelleen muut kustannukset: | |
| Polttoainelisän osuus = (polttoaineen hinta kaudella b - polttoaineen hinta kaudella a) / (polttoaineen hinta kaudella a + muut kustannukset) | |
| Polttoainelisän osuus = (polttoaineen hinta kaudella b - polttoaineen hinta kaudella a) / (polttoaineen hinta kaudella a + (1/ polttoaineen osuus kaudella a - 1) * polttoaineen osuus kaudella a) | |
| Polttoainelisän osuus = (polttoaineen hinta kaudella b - polttoaineen hinta kaudella a) / (polttoaineen hinta kaudella a * (1 + (1 / polttoaineen osuus kaudella a - 1)) | |
| Polttoainelisän osuus = (polttoaineen hinta kaudella b / polttoaineen hinta kaudella a - 1) / (1 + 1 / polttoaineen osuus kaudella a - 1) | |
| Polttoainelisän osuus = (polttoaineen hinta kaudella b / polttoaineen hinta kaudella a - 1) / (1 / polttoaineen osuus kaudella a) | |
| Polttoainelisän osuus = (polttoaineen hinta kaudella b / polttoaineen hinta kaudella a - 1) * polttoaineen osuus kaudella a | |
Esimerkissä lasketaan prosenteilla:
Polttoainelisän osuus prosenteissa = 100 * (polttoaineen hinta kaudella b / polttoaineen hinta kaudella a - 1) * polttoaineen osuus kaudella a prosenteissa / 100 = (polttoaineen hinta kaudella b / polttoaineen hinta kaudella a - 1) * polttoaineen osuus kaudella a prosenteissa = (167/124 - 1) * 14,1= 4,89
Tässä kaavassa ei otettu huomioon mahdollista polttoainelisää ensimmäisellä kaudella eli tässä sen pitää olla = 0.
Vaikka tässä esittelyssä esitellään enimmäkseen polttoainelisän merkitystä ja käyttöä logistiikkayritysten ja kuljetusalan näkökulmasta, ovat samat ongelmat läsnä ja arkipäivää myös monilla muilla toimialoilla kuten koneurakoinnissa tai maataloudessa. Palvelu on käytettävissänne.
Tutustumaan ja testaamaan palvelua pääset tästä.
